Kuvat: Voitto Niemelä
Tämä juttu on ilmestynyt PROJEKTIUUTISET-lehden numerossa 1/1995. Koska kyseistä lehteä ei ole enää saatavissa, jutun taitto ei täysin vastaa alkuperäistä.
Turun Verkatehdas Tervatorin kupeessa työllisti aikoinaan 1800 ihmistä. 1950-luvulla tekstiiliala joutui vaikeuksiin ja muutamien omistajavaihdosten jälkeen toiminta Verkatehtaassa loppui kokonaan. Talo jäi, se suojeltiin, ja nyt mahtava punatiilinen rakennus on muuntunut Verkahoviksi. Se on yksi Euroopan moderneimmista asuintaloista, sekä erilaisine toimintoineen ja palveluineen Tervatorin kaupunginosakeskus.
2,5 vuoden projekti
Verkahovia luonnehditaan ainutlaatuiseksi taloksi. Projekti-insinööri Seppo Kosola, jonka vastuualueena on ollut suunnittelun ohjaus sekä markkinointi ja myynti, luettelee joitakin perusteita luonnehdinnalle. – Sekä yhteisissä että yksityisissä tiloissa on väljyyttä, mitä uudisrakentamisessa ei olisi pystytty toteuttamaan, Huonekorkeus kaikissa huoneistoissa on yli kolme metriä. Kolmiomaisen rakennuskompleksin keskellä on avara, kuuden kerroksen korkuinen, lasikattoinen sisäpiha. Talon palvelutaso on poikkeuksellisen korkea. ja sviittiasunnot edustavat meillä ennestään tuntematonta asumismuotoa. Verkahovi-projektia lähdettiin toteuttamaan vuonna 1992. Rakennuttaja oli Kiinteistö Oy Turun Verkahovi ja rakentaja yhtiön omistaja, Haka Rakentajat. Projektin rahoitti SYP. Purku- ja perustustöitä tehtiin syksyllä 1992 ja varsinainen rakentaminen alkoi seuraavan vuoden tammikuussa, Talo luovutettiin joulukuun lopussa 1994. Rakentaminen vietiin loppuun täysin aikataulun ja budjetin mukaan, mutta suoraviivaisesti projekti ei edennyt. Sviittijärjestelmän osalta yhteistyökumppanina oli henkivakuutusyhtiö Apollo, joka toi Suomeen muualla Euroopassa jo pitkään käytössä olleen asumismuodon. Kun Apollon tulevaisuus alkoi näyttää kyseenalaiselta, sen tilalle tuli Unitas Oy:n henkivakuutusyhtiö Stella. Haka ajautui maaliskuussa 1994 konkurssiin. SYP otti vastuun projektin loppuun viemisestä ja hanketta jatkamaan perustettiin Saltator Oy. – Käytännössä töitä jatkettiin samalla organisaatiolla, samoin jatkoivat mukana aliurakoitsijat ja tavaran toimittajat. Työt eivät seisseet yhtään päivää, Hakan ja sittemmin Saltator Oy:n työpäällikkö Reima Ojala kertoo. Rakennustyömaa on työllistänyt lähes koko ajan 40-60 pääurakoitsijan työntekijää ja kokonaisvahvuus on 110-125 henkeä.
Julkisivuratkaisut tarkkuustyötä
Verkahovissa on 177 asuntoa, joitten huoneistoala on yhteensä 11 600 neliötä. Palvelutiloja on 2 500 neliötä, 1 700 neliötä toimistotilaa ja liiketilaa 1 600 neliötä. Tilavuus on 106 000 neliötä ja saneerattu ala 26 000 neliötä. Kiinteistöön kuuluu myös oma pysäköintitalo viereisellä tontilla. Parkkitalon tilavuus on 10 400 kuutiota, neliöitä on 3 460. Paikoitustilaa on 156 autolle. – Olihan tämä valtava kohde, arkkitehti Bo Wennerström Arkkitehtitoimisto C & H Oy:stä kommentoi. – Vanha tehdaskiinteistö asetti omat haasteensa ja suunnittelutyön kiinnostavuutta lisäsi se, että talossa on erilaisia toimintoja, asuntojen lisäksi liike- ja palvelutiloja. Jouduimme ratkomaan monenlaista ongelmaa. Wennerström luonnehtii kohdetta helpoksi sikäli, että vain runko oli pystyssä ja rakennus aika tyhjä, kun talossa oli aikanaan ollut pääasiassa suuria hallitiloja. Kolme määräykset täyttävää porrashuone-hissitorniakin oli valmiina. Turun keskustan rakennukset vajoavat, ja niin oli tehnyt Verkatehdaskin. Perustusten vahvistamisen jälkeen talo ei nyt enää painu, mutta se oli ja on edelleenkin kallellaan. – Se oli ongelma, mutta loppujen lopuksi ei kuitenkaan suuri. Luiskia kyllä jouduttiin tasoerojen takiaa tekemään paljon, mutta oikein pahoja paikkoja ei tullut eteen, Wennerström kertoo. Julkisivuratkaisuissa suunnittelijat tekivät yhteistyötä Museoviraston kanssa. Asuntoihin piti rakentaa parvekkeet, mutta niiden piti olla sellaiset, että ne muuttavat mahdollisimman vähän julkisivun ilmettä. Värisävy valittiin täsmälleen vanhaan tiiliseinään sointuvaksi ja samaa punaruskeaa on käytetty myös talon käytävillä ja sisäpihalla. – Ihan kiittäviä kommentteja julkisivusta on kuultu, Wennerström kertoo. Samaa sanoo SYP:n aluejohtaja Markku Hietala. – Malliparveke näytti ikävältä ja yksittäisenä sitä kritisoitiin aika jyrkästikin. Mutta kun kaikki parvekkeet ovat paikoillaan, kokonaisuus näyttää ihan hyvältä. Vanha tiilipinta on Verkahovissa jätetty näkyviin missä, vain voitiin. Asunnoissakin jätettiin ulkoseinien sisäpinta tasoittamatta.
Talvipuutarha ja luhtikäytävät
Perustuksien parantaminen vei rakennusbudjetista 10 miljoonaa markkaa. Betonipaalua upotettiin yhteensä 14 kilometriä ja vanhat puupaalut saivat boorikäsittelyn, joka estää bakteeritoiminnan, Katettu sisäpiha on viheristutuksineen ja kahviloineen viihtyisä oleskelu. ja tapaamispaikka. Pihalta on yhteys kylpylä- ja hoito-osastoon, askartelu-, harrastus- ja liikuntatiloihin sekä ravintolaan, liikkeisiin ja pankkeihin. Talossa on neljä hissiä. Asuinkerroksia kiertävät rungon ulkopuolelle rakennetut luhtikäytävät, joista on käynti asuntoihin. Luhtikäytäviin on käytetty ontelolaattaa, Betemipilareita ja betonipalkkeja. Käytävien ulkoseinämä on karkaistua lasia ja kaide turvallisen korkea. – Ensimmäiset malliasunnot tehtiin vuoden 1993 keväällä. Niiden rakentamisessa harjoiteltiin työsysteemeitä ja tiloissa mitattiin äänieristävyyttä, Reima Ojala kertoo. Väliseinien ja välipohjan äänieristävyys jyhkeärunkoisessa rakennuksessa on aivan toista luokkaa kuin elementtitaloissa. Asuntojen väliset seinät ovat kipsilevyrakenteiset, niissä on kaksinkertainen runko ja mineraalivillaeristys. Lattioissa on mineraalivillamaton päällä kuitutasoite. Kaikissa asunnoissa on parkettilattia. Kaikkien tilojen suunnittelussa on otettu huomioon, että talossa asuu ja kulkee liikuntaesteisiä ihmisiä. Hissit ovat tilavat, ovet leveät, kynnyksiä ei ole ja asunnoissa märkätilojen seinät ovat irrotettavissa.
Turvallista asumista
Asuntojen koot vaihtelevat 28-165 neliöön ja eniten on 52-65 neliön huoneistoja. Viihtyisyyden ohella suunnittelun kantavana periaatteena oli turvallisuus ja terveellisyys. Kaikkien asuntojen eteisessä on infrapunatutka, joka hälyttää, jos asunnossa ei liikuta tiettynä aikana. Järjestelmä toimii myös toisinpäin: jos asukas on poissa kotoa, tutka tekee hälytyksen, jos asunnossa liikutaan. Asukkaat saavat halutessaan turvapuhelimen ja turvarannekkeen. Asuntojen varustukseen kuuluu myös palovaroitin ja turvaliesi, jonka automaattikello sammuttaa lieden, jos se on jäänyt päälle. Sisääntuloaulan vastaanottokeskus-reception on talon turvakeskus, ja se hoitaa kaikenlaiset asukkaiden palvelut, vaikkapa kukkien kastelun tai lippujen tilaamisen. Pääsisäänkäynnin ovea valvotaan turvakameroilla ja asukas voi omasta televisiostaan nähdä sisääntulijat. Asunnoissa on koneellinen tulo- ja poistoilma. Tuloilman määrää voidaan säätää kotona/pois -kytkimellä ja ilmanpoistoa tehostaa liesikuvussa olevalla säätimellä. Kesähelteillä voidaan viilentää sisäänpuhallettavaa ilmaa. Ilmastoinnin suodattimet poistavat pääosan ulkoilman epäpuhtauksista ja tuloilma myös kosteutetaan.
Virkistystä ja hoitoja
Verkahovin kylpylä-uima-allasosastoa luonnehditaan tasoltaan mannermaiseksi. Sen yhteydessä ovat solarium-, jalkahoito- ja vesihoitotilat sekä lääkärin, terveydenhoitajan ja fysioterapeutin vastaanotot. Kylpylä- ja hoitotilat on vuokrattu Naantalin kylpylän ja Ruissalon terveyskylpylän toiminnasta vastaavalle Kuntoutusyhtymälle. Talon asukkaat voivat vapaasti käyttää kylpyläallasosastoa normaalina aukioloaikana. Heidän käytössään on myös esimerkiksi kirjasto ja lukusali, hiljentymishuone sekä näyttely- ja kerhotilat. Raha-automaattiyhdistys on antanut varoja palvelutilojen rakentamiseen ja toiminnan käynnistämiseen. Avustus ohjattiin ELA ry:n, Eläkeläispoliittisen yhdistyksen kautta. – Raha-automaattiyhdistyksen rooli on ollut merkittävä. Tällaisen palvelutason aikaansaaminen ilman avustuksia olisi ollut liiketaloudellisesti hyvin vaikeata, SYP:n Markku Hietala sanoo. Palvelukonseptin suunnitteluun ja asuntojen toiminnalliseen suunnitteluun on osallistunut Leif Sonkin Keskustakehityksestä.
Sviitti tai asuntokauppa
Verkahovista voi ostaa asunnon joko normaaliin tapaan asunto-osakkeena tai sviittiosakkeena. Sviitti hankitaan ostamalla vakuutusyhtiöltä eläkevakuutuskirja. Ostaja saa sviittiosakkeet luovuttamalla vakuutuskirjaan myyjälle kauppahinnan suorituksena. Vakuutuskirja siis vaihdetaan sviittiasuntoon. Sviittiosakkeet oikeuttavat asunnon elinikäiseen hallintaan, ne eivät siis periydy. Hinta määräytyy ostajan iän perusteella. Mitä vanhempi ostaja, sen edullisempi hinta. Verkahovin asunnoista on nyt myyty noin puolet. Uudenlainen asumismuoto on otettu innostuneesti vastaan, sillä lähes 90 prosenttia ostajista on tehnyt sviittiosakekaupan. Verkahovin asumistaso ja sviittijärjestelmä ennakoivat tulevaa suuntaa. Kun suunnittelussa otetaan huomioon asukkaan ikääntymisen ja mahdollisten sairauksien aiheuttamat erityistarpeet, hän voi asua omassa kodissaan, vaikka se tavanomaisessa asunnossa olisikin mahdotonta. Vanhusväestön määrä kasvaa räjähdysmäisesti suurten ikäluokkien vanhetessa ja samaan aikaan yhteiskunta vähentää tukeaan laitosasumiselle. Markku Hietala toteaa Verkahovin toteuttavan suunnanmuutosta vanhusasumisessa monellakin tavalla. Entisaikaan vanhat ihmiset vietiin asumaan kaukana taajamista oleviin laitoksiin. Verkahovin idea perustuu ikääntyvien ihmisten omiin toiveisiin. Kaupunkiasumiseen tottunut ihminen haluaa asua omassa rauhassaan, mutta keskustassa, mistä on lyhyt matka kaupungin eri kohteisiin ja palvelut vaivattomasti saatavilla.